17.10.2017 Ja matkaan!!

                           Kuvassa on Ponte de Sao Goncalo:n silta. Se on ihan toppipaikan vieressä

Lähdin tänään aamulla kello 02.00 lentokentälle päin Helsinkiin. Olin Helsinki-vantaalla 04.30 paikkeilla. Sitten olikin jo aika check-innaa itseni, ja etsiä porttini mistä lento lähtee.

Saavuin Saksaan Munchenin kentälle 8.50 Suomen aikaa, ja oma lentoni oli lähtemässä 8.50 Saksan aikaan ja panikoin koska en ajatellut heti, että lento oli lähtemässä nimenomaan saksan aikaan.

Jostain syystä oletin, että olisin ollut todella kovassa kiireessä portilleni, mutta tilanne ei laisinkaan ollut tämä. Lähdin Munchenin lentokentältä 9.05 Saksan aikaa, koska lento oli vähän myöhässä Saksaan tullessa.

Saavuin sitten Porton lentokentälle 10.50 Portugalin aikaa ja siellä olikin jo sattumalta samaan aikaan toimiva vapaaehtoistyöntekijä nimeltä Saara minua Porton kentällä vastassa.

Sitten olikin taksi ulkona odottamassa meitä, jonka kyydissä sitten menimmekin Casa Da Juventuden ovista sisään, Saara näytti minulle huoneeni ja vähän ympärille, jonka jälkeen olikin ruokailun aika. Huomasin tässä vaiheessa, että täällä ei toimi Wi-Fi kunnolla paitsi tietyssä huoneessa, joka sinäänsä vähän kismittää, koska en aina halua nettiin päästäkseni siirtyä toiseen huoneeseen täysin. Huomasin samalla että täällä ei käytetä pussilakanoita. Saaralta sitä kysyin, että eikö sellaista ole täällä ja hän vastasi että ei. Toinen lakana laitetaan ihoa vasten ja peitto siihen päälle. Se oli kuulemma häntäkin ärsyttänyt vähäsen, mutta se on tapa täällä. Hän kertoi että oli kauan kierrellyt kauppoja ja viimein onnistui yhdestä ainoasta kaupasta löytämään pussilakanan.

Täällä on ravintola, jossa tehdään vain kasvisruokaa, mutta ensimmäinen ruoka maistui kuitenkin todella herkulliselle.
Ruoan jälkeen kävimme muutamia käytännön asioita läpi, jonka jälkeen Saara näyttikin minulle lähimmän supermarketin sijainnin ja samalla kertoi vähän Amarantesta ja siitä, miten täällä on lähialueilla ollut metsäpaloja.
Pahimpana päivänä puhkesi kolme suurta metsäpaloa. Sattumalta juuri eilen oli satanut jonkun verran vettä, joka oli vähän rauhoittanut tulipaloja ja kosteuttanut maata. Täällä on edelleen jonkun verran savua ilmassa, jonka huomaa silloin kun katsoo vähän kauemmas.

Seuraavaksi täällä on ohjaajien ja vapaaehtoisten ilta, jossa on jotain ohjelmaa ja sitten syödään.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

18.10.2017 Alkaa olemaan kaikki selvää.

3.11.2017 vanhainkoti

31.10.2017 palavereja ja lepoa